by Teija Salomaa / pictures Teija Salomaa       

Tällä reissulla vierailemme Saaristomeren kansallispuistossa, Örössä.

Hola, 

Heinäkuussa 2025 vierailimme  Saaristomeren kansallispuistossa (luontoon.fi) Örössä (visitoro.fi). Matkasimme saarelle Kasnäsistä Wilson Charter yhtiön Idus laivalla ja yövyimme saarella Kasarmihotellissa (visitoro.fi). Luontoon.fi-sivustolta löydät napakan esittely kansallispuistosta ja reittikuvaukset Örön 120mm Kierroksesta ja Kuuden Tuuman Kierroksesta. 

Retken olosuhteet

Vierailumme aikaan Suomen sää oli viileä, ja ennusteet lupasivat viileän jatkuvan. Lähdimme saaristoon sen mukaisesti varustautuneina: pakkasimme reppuihimme pipot, käsineet ja villapaidat. Sen sijaan lämpöön ja auringonpaisteeseen emme osanneet varautua, joten aurinkorasva, aurinkolasit ja päätä polttavalta auringolta suojaava päähine jäivät kotiin.

Saapuessamme Öröhön sää yllätti meidät täysin. Ilma oli helteinen, ja väärät varusteet kostautuivat nopeasti. Iho paloi auringossa ja vaatetus tuntui aivan liian raskaalta. Tämä vastoinkäyminen ei kuitenkaan pilannut retkeämme, vaan toi kokemukseen oman lisämausteensa ja antoi konkreettisen tuntuman saariston vaihteleviin sääolosuhteisiin. Saaristossa sää voi olla yhtä hyvin tuulinen ja kolea kuin aurinkoinen ja jopa helteinen.

Helle sekä helli että kuritti meitä koko saarella vierailumme ajan. Lämmin sää on mukavaa, mutta kuumuus myös rajoittaa liikkumista, saareen tutustumista ja jaksamista. Tuulin kanssa tutkimme saarta hellepäivän rytmissä: liikuimme aamulla, aamupäivällä ja jälleen illan viiletessä. Päivän kuumimpaan aikaan Tuuli hoviväkineen vetäytyi lepäämään Kasarmihotellin viileyteen.

Minä puolestani olin niin innokas, että kuljin hiki päässä ympäri saarta aamusta iltaan. Vaelsin kauniilla luontopoluilla, nautin saaren ainutlaatuisesta tunnelmasta sekä ihailin sen harvinaisia kasvi- ja eläinlajeja.

Annamme saarelle viisi tähteä ⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️ 

Saarella oli monia reittivaihtoehtoja, joiden kautta pääsi tutustumaan upeaan luontoon, ja tutkittavaa olisi riittänyt useiksi päiviksi.

PUNAINEN 120mm kierros 

Punainen 120 mm -kierros on reilun 5 km:n mittainen reitti saaren pohjoisosiin. Reitin varrella sijaitsevat 120 mm:n tykkipatterin rauniot, joista reitti on saanut nimensä. Reitin varrella pääsee tutustumaan saaren historiaan, saaristoluontoon, rantaniittyihin, ketoihin ja nummiin sekä nähdä laiduntavia lehmiä. Pohjoiskärjessä avautuu sitten kulkijalle upea merimaisema.  Luontoon.fi sivustolta löydät napakan esittelyn ja reittikuvauksen reitistä 120mm Kierros.

Mukulakivitietä oli ihana tallustella. Helle helli kulkijaa, ja mieli lensi menneisiin aikoihin. Auringon lämmittämää tietä pitkin kulkiessa oli helppo kuvitella, millaista elämä saarella oli ollut vuosikymmeniä sitten. Matkan varrella sai ihailla molemmin puolin avautuvia kesäisiä maisemia. Toisella puolella tietä kukoisti perhosniitty ja toisella puolella laidunsivat rauhalliset lehmät, jotka viimeistelivät idyllisen saaristomaiseman. Hetkessä oli jotain ajattoman kaunista, mikä sai kiireen unohtumaan ja kannusti pysähtymään nauttimaan ympäröivästä luonnosta. 

Kulkiessamme kohti saaren pohjoiskärkeä vastaamme porhalsi nainen koiransa kanssa. Ohittaessaan meidät hän huikkasi, että oli veneellä saapuessaan nähnyt vilauksen puhelinkopissa asustelevasta käärmeestä. Selvisi, että rannan vanhassa puhelinkopissa majailee käärme, joten meidän kannattaisi olla varovaisia. Niin me olimmekin, mutta samalla myös uteliaita, sillä seurueessamme oli henkilö, joka olisi ehdottomasti halunnut nähdä tämän puhelinkopin asukin.

SININEN kuuden tuuman kierros

Sininen kuuden tuuman kierros on reilun 5 km mittainen reitti joka johdattaa kulkijan saaren eteläkärkeen. Reitin varrella on vanha 6-tuuman patteri ja kasarmialue, jonka mukaan reitti on saanut nimensä. Osan reitistä voi kulkea läpi merenrantaniityn, jossa kesäisin laiduntaa ylämaankarjaa. Lehmän kohtaaminen polulla voi tuntua pelottavalta, mutta eläimet ovat rauhallisia ja lempeitä eikä niistä ole vaaraa. Koiran kanssa lehmähakaa ei saa mennä. Tällä reissulla Tuuli oli Kasarmihotellin viileydessä. Laidunalueen sijaan voi reitin kulkea myös vanhaa mukulakivitietä pitkin suoraan saaren eteläkärkeen, Saaren eteläkärjessä on historiallisia elementtejä mm. hyvin säilyneitä tykki- ja puolustusasemia ja kasarmialueita. Luontoon.fi sivustolta löydät napakan esittelyn ja reittikuvauksen reitistä Kuuden Tuuman Kierros. 

Tämäkin kierros sisälsi tuon ihanan mukulakivitien, joka jatkui pitkälle kohti saaren etelärantaa. Reitin varrella onnistuin sekä pelottelemaan itseäni että nauramaan itselleni vedet silmissä. Jälkeenpäin olen kertonut tämän tapahtuman monessa seurueessa, ja tilannekomiikka on naurattanut kuulijoita kerta toisensa jälkeen.

Reitillä oli osuus, joka kulki laidunalueen läpi. Halutessaan matkaa olisi voinut jatkaa myös mukulakivitietä pitkin, mutta minä halusin ehdottomasti kulkea laitumen halki. Saapuessani laitumen portille avasin hakasen ja lähdin astelemaan polkua pitkin. Melko pian mieleeni hiipi ajatus siitä, että lehmät saattaisivat hyökätä kimppuuni. Ajatus tuntui erikoiselta, sillä olen tottunut lehmiin. Toisaalta tiesin kokemuksesta, että eläimet ovat aina eläimiä, ja vieraiden eläinten kanssa on syytä käyttää maalaisjärkeä sekä kunnioittaa niiden omaa tilaa.

Kuljin noin puoli kilometriä tarkkaillen ympäristöäni ja etsien laiduntavia lehmiä katseellani. Lopulta näin kolme lehmää puiden siimeksessä syömässä rauhallisesti ruohoa. Kaikki vaikutti olevan hyvin, kunnes yksi lehmistä nosti päänsä ja käänsi katseensa minuun.

Sillä hetkellä jokin alkukantainen pelko iski. Käännyin kannoillani ja juoksin takaisin portille sellaisella vauhdilla, että tein luultavasti oman 500 metrin pikajuoksuennätykseni. Portille päästyäni olin hengästynyt ja vakuuttunut siitä, että lehmät olivat olleet vähällä saada minut kiinni, vaikka todellisuudessa ne olivat tuskin liikahtaneet paikaltansa.

Juuri silloin portille saapui äiti kahden lapsensa kanssa. Kerroin heille, kuinka pahasti olin säikähtänyt lehmiä ja kuinka turvattomalta laitumen läpi kulkeminen minusta tuntui. Perhe kertoi käyvänsä saarella usein ja vakuutti, että lehmät olivat hyvin rauhallisia ja ihmisiin tottuneita.

Vaikka minua edelleen jännitti, haluni kulkea laidunreitti oli vahva. Rohkaisin mieleni ja kysyin, voisinko liittyä heidän seuraansa. Pyyntöni taisi hieman hymyilyttää heitä, mutta he lupasivat ilomielin ottaa minut mukaan. Niin lähdimme matkaan yhdessä. Lapset toimivat oppainani ja vakuuttelivat koko matkan ajan, ettei minulla ollut mitään hätää. "Lehmät ovat ihan kilttejä. Tule vain meidän perässämme, niin kaikki menee hyvin." Ja niinhän siinä kävi. Pääsin kulkemaan haluamani reitin ja nauttimaan maisemista ilman uusia pakokauhun hetkiä.

Saaren eteläkärjessä odotti monia mielenkiintoisia historiallisia kohteita. Erityisesti vanha sairaalarakennus herätti kiinnostukseni. Kaiken kaikkiaan tämä oli mielestäni saaren kaunein reitti. Sen varrella yhdistyivät upea luonto, historia ja unohtumaton kohtaaminen omien, täysin perusteettomien lehmäpelkojeni kanssa.

Saaristomeren kansallispuisto

Saaristomeren kansallispuisto on Euroopan laajin saaristoalue, jonka maisemaa hallitsevat tuhannet saaret, luodot ja laajat merialueet. Kansallispuisto sijaitsee Lounais-Suomessa Paraisten ja Kemiönsaaren alueella, ja sen saaristo ulottuu aina Ahvenanmeren reunamille asti.

Alue koostuu karuista kallioluodoista, metsäisistä saarista ja avarista selkävesistä, jotka yhdessä muodostavat ainutlaatuisen merellisen maiseman. Saaristomerta pidetään syystä yhtenä maailman kauneimmista saaristoista. Sen luonnossa yhdistyvät herkkä saaristoluonto, rikas kulttuurihistoria ja jatkuvasti muuttuva meren läheisyys.

Kansallispuistoon voi tutustua omalla veneellä tai yhteysaluksilla, jotka liikennöivät useista eri satamista saariston eri kohteisiin. Alue tarjoaa monipuoliset palvelut niin päiväretkeilijöille kuin pidempiäkin retkiä suunnitteleville. Saaristomeren kansallispuisto onkin erinomainen kohde kaikille, jotka haluavat kokea Suomen saariston kauneuden parhaimmillaan.

kansallispuisto on perustettu 1983

Saaristomeren luonto

Saaristomerellä suomalainen meriluonto on upeimmillaan. Kansallispuistoon kuuluu noin 2 000 saarta ja luotoa, joista jokainen on luonteeltaan hieman erilainen. Osa saarista on karuja ja tuulen pieksämiä kallioluotoja, kun taas osa on suurempia ja rehevämpiä saaria, joiden monimuotoiset luontoympäristöt poikkeavat monella tapaa siitä, mihin Suomessa yleensä on totuttu. Saarilta löytyy myös upeita näköalapaikkoja, joista avautuvat merimaisemat jäävät helposti mieleen pitkäksi aikaa.

Kansallispuiston tunnuseläin on merikotka, Suomen suurin petolintu. Merikotka oli vielä joitakin vuosikymmeniä sitten vaarassa hävitä maastamme kokonaan, mutta määrätietoisten suojelutoimien ansiosta laji on toipunut. Nykyisin tämä vaikuttava lintu on varsin tavallinen näky Saaristomeren taivaalla, missä sen voi nähdä liitelemässä arvokkaasti saarten ja selkävesien yllä.

Saaristomeren muodostava Itämeri on murtovesialue, mikä tarkoittaa, että sen suolapitoisuus on valtameriä alhaisempi. Tämän vuoksi sen eliöstö on ainutlaatuinen yhdistelmä meri- ja makean veden lajeja. Saaristomeren vedenalaisen luonnon avainlajeja ovat muun muassa rakkohauru, liejusimpukka ja sinisimpukka. Näillä lajeilla on tärkeä merkitys koko meriekosysteemin hyvinvoinnille, sillä ne tarjoavat ravintoa ja elinympäristöjä lukuisille muille eliöille sekä auttavat ylläpitämään meren ekologista tasapainoa.

Historia ja kulttuuri

Saaristossa on ollut asutusta jo kivikaudelta lähtien, ja alueelta löytyy lukuisia mielenkiintoisia historiallisia kohteita. Saaristolaiskulttuuri on säilynyt vahvana vuosisatojen ajan, ja monet pienet kylät ovat edelleen asuttuja, vaikka vakituisten asukkaiden määrä onkin vähäinen.

Saaristomerellä on eletty yhtäjaksoisesti myöhäiskivikaudesta lähtien, ja alueelta on löydetty useita rautakautisia muinaisjäännöksiä. Kansallispuistossa vieraillessa pääsee tekemään todellisen aikamatkan menneisyyteen, sillä yksi alueen erityispiirteistä ovat arvokkaat perinnemaisemat. Niitä ovat muun muassa lehdesniityt, tuoreet ja kosteat niityt, rantaniityt, kedot, nummet, hakamaat ja metsälaitumet.

Perinnemaisemat ovat syntyneet vuosisatojen aikana ihmisen ja luonnon yhteisvaikutuksesta. Niiden säilyminen edellyttää jatkuvaa hoitoa, minkä vuoksi saariston laitumilla laiduntaa edelleen lehmiä ja lampaita. Eläimet pitävät maisemat avoimina ja estävät niittyjä kasvamasta umpeen. Samalla ne ylläpitävät monimuotoista luontoa ja auttavat säilyttämään saariston perinteisen ilmeen myös tuleville sukupolville.

Saaristomeren kansallispuistossa luonnon ja historian yhteys onkin poikkeuksellisen vahva. Samalla retkellä voi ihailla merimaisemia, tutustua vanhoihin kyläympäristöihin sekä nähdä perinnemaisemia, jotka kertovat saaristolaisten elämästä ja elinkeinoista vuosisatojen takaa.

Örön linnakesaari

Örö sijaitsee Saaristomeren kansallispuistossa Kemiönsaaren kunnassa. Pitkään puolustusvoimien käytössä ollut linnakesaari oli vuosikymmenten ajan suljettuna yleisöltä, kunnes se avattiin matkailijoille vuonna 2015.

Nykyään Örö on yksi Saaristomeren kansallispuiston suosituimmista vierailukohteista. Saarella voi tutustua monipuoliseen luontoon, mielenkiintoiseen sotilashistoriaan sekä hyvin säilyneeseen linnakeympäristöön. Vierailijoita varten saarella on kaksi noin viiden kilometrin pituista luonto- ja kulttuuripolkua, jotka johdattavat kulkijan niin arvokkaiden luontokohteiden kuin historiallisten rakennusten ja puolustusvarustusten äärelle.

Kun Örön saari viimein ilmestyi horisonttiin, oli retkitunnelma jo korkealla. Laivamatka ei toki ollut pelkkä siirtyminen paikasta toiseen, vaan tärkeä osa koko retkikokemusta. Silti Örön sataman lähestyessä malttamattomuus alkoi vallata mielen, sillä nyt oli viimein aika päästä tutkimaan kauan odotettua saarta.

Laivamatka saarelle

Laivamatka Idus-laivalla Örön linnakesaarelle oli elämys jo itsessään. Tuulille merimatka oli ensimmäinen laatuaan, ja meitä kaikkia hieman jännitti, kuinka se sujuisi. Huoli osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä matka taittui rauhallisesti ja hyvässä tunnelmassa.

Vietimme suuren osan matkasta kannella, missä Itämeren aallot keinuttivat laivaa lempeästi. Samalla saimme ihailla Saaristomeren kaunista luontoa, lukemattomia saaria ja avaraa merimaisemaa. Lokit kaartelivat laivan ympärillä ja säestivät matkaa omalla laulullaan.

Kamera kävi lähes taukoamatta, sillä maisemat olivat yksi toistaan kauniimpia. Saaristo paljastui vähitellen uudessa valossa jokaisen mutkan ja salmen jälkeen. Jo matkan aikana tuntui siltä, että olimme siirtymässä aivan omanlaiseensa maailmaan, kauas arjen kiireistä.

Saari otti meidät vastaan lempeästi ja kutsuvasti. Sataman ympärillä seisoi viehättäviä punaisia rakennuksia, kansallispuiston opasteet toivottivat tulijat tervetulleiksi ja kaikkialla huokui aito saaristolaistunnelma. Kesäiset kukkaistutukset toivat ympäristöön väriä ja viimeistelivät idyllisen ensivaikutelman.

Satamassa meitä odottivat myös matkatavaravaunut, jotka kuljettivat laukut Kasarmihotelliin. Niinpä saimme lähteä tutustumaan saareen kevyin askelin ja ilman kantamusten rasitetta heti satamaan saavuttuamme. Ja näin Örö sulki meidät syliinsä jo ensimetreillä. Luonnon väriloisto, kukkivat kasvit, pehmeät sammalmatot ja perinteiset punamultaiset rakennukset loivat ainutlaatuisen tunnelman, jossa saariston luonto ja historia tuntuivat kulkevan käsi kädessä. Ensivaikutelma saaresta oli niin lämmin ja kaunis, että tunsimme olomme tervetulleiksi saman tien.

Kasarmihotelli ja Saaren ravintolapalvelut

Yövyimme Kasarmihotellissa, jonka hotellihuoneet on rakennettu entisen 12 tuuman tykkialueen kasarmirakennukseen. Huoneet olivat nykyaikaisia ja vastasivat kaikilta osin tämän päivän hyvän hotellin vaatimuksia. Rakennuksen historiallisia yksityiskohtia oli säilytetty kauniisti, mikä loi paikkaan viehättävän ja ainutlaatuisen tunnelman.

Hotellissa koirille oli varattu nukkumapaikka lattialta, mutta Tuuli oli sitä mieltä, ettei hänen kuulunut nukkua lattialla. Niinpä hän päätyi hieman luvattomasti "söpistelemään" lakanoiden väliin aivan kuten kotonakin. Tuulin hotellihintaan kuuluivat tassupyyhe, vesikuppi ja herkkuluu, mikä oli mukava lisä koiravieraille.

Ravintola 12" sijaitsi majoitusrakennusta vastapäätä. Nautimme siellä sekä päivällisen että aamupalan. Rakennusten väliin oli järjestetty viihtyisä tarjoilualue, jossa saimme nauttia aamiaisesta luonnon helmassa samalla kuunnellen saaren heräilyä ja katsellen ympäröivää maisemaa.

Majoituksen hintaan sisältyi matkatavaroiden kuljetus satamasta hotellille sekä uloskirjautumisen jälkeen niiden toimittaminen sataman Satamakonttorin säilytystilaan. Tämä oli erittäin kätevä ja arvostettu palvelu.

Satamassa sijaitsi myös Ranta Bistro, josta sai pientä suolaista purtavaa, virvokkeita, jäätelöä ja myös varsinaisia ruoka-annoksia. Vuonna 1914 rakennettu satamarakennus oli yksi saaren ensimmäisistä rakennuksista. 

Saaren palvelut olivat erinomaiset. Miljöönä paikka oli huikea: luonnonkaunis, historiallinen ja lisäksi erittäin koiraystävällinen.

Kuvat kertokoot tämän Örön-retkemme tunnelmista paremmin kuin sanat. Saaristoluonto on kerta kaikkiaan lumoavan kaunista. Saarella kukkivat orjanruusut sekä monet muut saariston kukat loistivat kesän väreissä hengästyttävän upeina.

Myös saaren eläimistö tarjosi paljon ihailtavaa. Näimme perhosia, lehmiä ja jopa saaren kauriin, vaikka siitä emme onnistuneet saamaan kuvaa. Sen sijaan kohtaamamme käärme päätyi valokuvaan. Pelkäämämme matelija osoittautui todennäköisesti rantakäärmeeksi, joten se ei ollut myrkyllisyytensä puolesta yhtä huolestuttava kuin kyy.

Örö tarjosi meille unohtumattoman yhdistelmän historiaa, luonnon kauneutta ja saariston ainutlaatuista tunnelmaa. Saarelta jäi mukaan hienoja muistoja sekä suuri määrä valokuvia, joihin on mukava palata vielä näin jälkeenkin päin. 

Viiden tähden retkikohde  ⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️ 

Erkki Laurokarin sanoittama ja säveltämä Orjaruusu sopii kuvaamaan Örön vierailumme tunnelmaa. Sillä orjanruusut kukkivat vierailumme aikana saarella täydessä kukoistuksessa ja kukan herkkä kauneus ja karu luonto tiivistivät kauniisti saaren hengen. Kukat houkuttelevat perhosia ja pölyttäjiä, ja samalla ne kertovat saaren pitkästä historiasta, jossa karun luonnon äärellä kukka on vallannut oman tilansa.

Orjanruusu

On ruusu orjan niin kaunis kukka,
se kasvaa kallioilla mis´ on karu maa.
Niin hyiset myrskyt ja päivän paiste
sen sieltä kallioilta aina saavuttaa.
Mä kerran saavuin tuon kukan luokse.
Se ruusu ihanainen mulle kuiskaili,
et ole yksin mä sulle loistan.
Vain sulle, yksinäinen sielu päällä maan.

säv & san. Erkki Laurokari 

Tällä kertaa matkassa mukana oli retkikoira Tuuli. Saaristomeren kansallispuisto oli hieman vaikeammin tavoitettava kohde, ainakin näin maakravun näkökulmasta katsottuna. Perille pääsemisen eteen sai nähdä vaivaa, mutta se kannatti: palkintona oli upea kohde ja hienot maisemat. Vaivannäkö kuitenkin palkittiin ruhtinaallisesti, sillä kohde on todella hieno ja perillä odotti upea kansallispuisto, joka teki lähtemättömän vaikutuksen.

Rentouttavia kansallispuistoretkiä! ❤️

Relaxing national park! 🌲🥾

⭐️ ⭐️ ⭐️⭐️⭐️   Kiitos Örö  - meillä oli luonasi huikea viipymä!  ⭐️ ⭐️ ⭐️⭐️⭐️

lisää kohteesta:
Saaristomeren kansallispuisto - luontoon.fi
Örön linnakesaari - luontoon.fi
ÖRÖ - visitoro.fi
Wilson Charter yhtiön merimatka Kasnäsistä Öröön - wilsoncharter.fi

vinkkejä koiran kanssa retkeily:
Koiran kanssa retkeily - luontoo.fi
Koiran kanssa retkeily - suomenluonto.fi
Koiran kanssa matkustaminen, retkeily ja vaellus - sporttirakki.fi
Koiran kanssa retkeily - mustijamirri.fi
Koiran kanssa vaellus - partioaitta.fi

muut linkit:
Runosto - runosto.net / yli tuhat vanhaa suomalaista runoa
LuontoPortti - luontoportti.com / Lajien tunnistaminen on helppoa!